Minä ja mun letut

Voi kun taas petyin itseeni kun piti tehdä pinaattikrepsejä ja kun aloin tehdä pinaattilettutaikinaa niin huomasin, että jukran pujut mullahan on jauhot ihan vähissä.
Sama pää kesät talvet eli mun piti ostaa niitä vehnäjauhoja jo kaksi viikkoa sitten mutta enpäs ollut ostanutkaan ja niinpä tuli taikinasta liian löysää ja kun yritin sitä paistaa niin ottaa vähän kiinni pannuun ja ei hyydy kuten pitäisi.
Ei se auta kun siirtää huomiseen krepsien teko kun saan lisää niitä jauhoja.
No..... sattuuhan sitä mutta kyllä olin niin pettynyt tuohon mun muistiin kun se ei oikein aina pelaa tai sitten se pelaa väärään aikaan ja väärässä paikassa. :))

Olen sentään jotain saanut tänään aikaiseksi.
Pesin Lucan ja nauratti oikein kun mulla on vessassa sellainen pesuainepullo mihin aina blandaan Lucan pesuaineen valmiiksi.
No, menin vessaan tarkistaakseni, että ainetta on riittävästi ennen kuin otan Lucan syliin ja kannan wc:hen.
Tyttö tuli perässä kun menin tarkastamaan sitä ainetta ja ei tarvinnut kuin hiukan nostaa sitä pulloa korissa jossa sitä säilytän mutta Luca huomasi sen ja saman tien kääntyi ja tuli olohuoneeseen ja painui sängyn alle. Hän kun ei ihan kamalasti tykkää kun pitää mennä suihkuun. Suihkun jälkeen kylläkin tykkää kovasti riehua pyyheliinan kanssa. On se niin fiksu tyttö ja kaikki se huomaakin!!
Nyt on kuitenkin puhdas, kuiva ja jonkin verran jo harjattukin ja voi kun hän on niin nätti.

Pesen Lucan hampaat sillai, että laitan haaleeta vettä kulhoon ja käytän sähköhammasharjaa (tykkää siitä enemmän kuin tavallisesta). Otin kyseiset tavarat ja laskin olohuoneen lattialle niin heti tuli Luca siihen harjan viereen istumaan ja odottamaan, että jokos pestään. Mutta se on kiva kun Luca ei inhoa hammaspesua ennemminkin tuntuu, että se tykkää siitä.
Se harja on sellainen hyvin pehmeä ja sillä saa paljon helpommin pestyä kuin tavallisella mekaanisella harjalla hankaaminen. Sen koneen harjahan liikkuu tosi pian edes takaisin ja näin ollen tulee hampaat puhtaammiksi kuin tavallisella harjalla.
On sitä joku joskus ihmetellyt ja naureskellut mutta lääkärikin oli sitä mieltä, että hyvä jos vaan antaa pestä sillä. Siitähän se on kiinni mitä noille kullanmuruille opettaa pienestä pitäen.

Kun isäni kuoli vuosia sitten ja häneltä jäi sellainen perhoskoira tyttö, Assi, niin mummi otti Assin hoitaakseen ja seurakseen ja vaikka tyttö oli jo 8-vuotias niin mummi opetti, että aina illalla Assi tuli wc:hen kutsusta ja istui pöntön päällä ja niin pesi mummi siltäkin hampaat vaikka mun isä ei ollut sellaista koskaan opettanut. Että oppii ne vanhatkin koirat uusia temppuja.

Voi näitä mun romaaneja........ mutta kun piruparka tykkään niin kovin kirjoittelusta ja aina kun vain on hetkenkin helpompaa istua niin on ihanaa kirjoitella.

Pitäisi varmaan alkaa kirjoittamaan kirjaa jota olen suunnitellut jo useamman vuoden. Aihe vaan on jotenkin niin hakusessa. Tai olisi niitä montakin mutta kun en osaa päättää mikä olisi paras.
Ongelmansa jokaisella :))

Nyt saa tämä löpinä riittää...... Voisin oikeastaan mennä kiusaamaan Niksua ja kirjoittaa hänen blogiin toisen romaanin :))

Otin blogista pois sellaisen eston, että ei ole pakko kirjautua jos haluaa jotain mun pölpötyksiin vastata/kommentoida.

Niin, että kommentoikaa..... niitä on myös kiva lukea.


Ihanaa alkavaa uutta viikkoa kaikille.