keskiviikko 12. maaliskuuta 2008

Ei hätiä mitiä.....

mun paksusuolesta otettujen koepalojen kanssa. Niiden puolesta kaikki on hyvin.
Lääkäri jonka hoidossa nyt olen on niin mielettömän kiva ja todella välittää, että selviäisi minkä vuoksi minusta tuntuu, että istun jonkun muunkin päällä kuin oman takapuoleni.

Joulukuun 7. päivä vuonna 2001 olin muuttamassa erästä kaveria Espoossa ja oli pakkasaamu ja hänen rapusta ulos tultaessa oli pieni alamäki ja tietysti liukastuin siinä ja oli kaikki nelja raaja ilmassa yhtä aikaa ja kaatuessani löin pääni todella kovaa siihen kovaan jäähän. Tämän jälkeen mulla oli häntäluu kipeä monta, monta kuukautta...... olen kertonut myös tämän jokaiselle lekurille jonka luona olen ollut. YKSIKÄÄN ei ole ottanut kuuleviin korviinsa mutta nyt tämä lääkäri sanoi ihan suoraan, että se menee hänen taitojensa ja tietämyksensä ulkopuolelle sen verran, että hän haluaa minun pääsevän viereisessä huoneessa työskentelevän fysiatrin vastaanotolle.
Niinpä hän pyysi odottamaan hetken ja meni käymään siellä kysyäkseen jos hän ottaisi minut vastaanotolleen.
JEEEEES....... pääsen sinne ja se aika on ensi kuun 14. siis noin kuukauden kuluttua.
Kysyin tältä sisätautien erikoislääkäriltä, että onko mahdollista, että se häntäluu olisi vioittunut tai jopa rikkoutunut siinä määrin, että se olisi alkanut myöhemmin (noin 9 kuukauden kuluttua) kivun jälkeen rustottua ja olisi tehnyt esim. suurehkon ruston tuonne takamuksiin joka siis tuntuu sellaisena pallona jos istuu. Hän sanoi, että se on todella paljon mahdollista koska se oli niin kauan kipeä. Ja ihmetteli kun sitä ei ole kuvattu.
Siinä vaiheessa olin aivan ällikällä lyöty ja kysyin heti, että eikö se siis näy magneettikuvassa joita minulle on tehty jo 3 tai 4.
Hän sanoi ettei näy koska se kuvausraja loppuu selkärangan alaosassa olevaan alimpaan nikamaan jotakuinkin.
NO NIIN ....... joten taas sain niin hyvää oppia.......... en luota tai usko enää edes Koskelan sairaalan fysiatrian ylilääkäriin. Hän sanoi ettei ole mitään vikaa. ja oli muutenkin ...... no....... sanoisin lievästi "turhanpäiväinen" ukkeli.
Sihteeri jopa tekee hänelle osan töistä vaikka siellä klinikalla käydessäni ei ollut muita potilaista joten tulin taas kerran vakuuttuneeksi, että mitä suurempi herra noissa kunnan hommissa niin sitä turhanpäiväisempi.

No niin.......any way..... valtakunnassa kaikki hyvin ja nyt vaan odotan ensi kuun puoli väliä ja joudun/pääsen taas varman yhteen valokuvaan (röntgeniin ) :))
Onhan se kivaa kun paljon valokuvataan. Tunnen itseni ihan huippumallikokelaaksi !!!!!! :))

Mutta.... nyt taidan aloittaa ison urakan tuon pikkuisen kakkatassun kanssa ja laitan hänet suihkuun.

Palailen myöhemmin kun ensin hoidan kaikki tärkeät asiat pois painamasta mieltä.

Ihanan aurinkoista päivää ja valoisaa kevään tuloa kaikille.
Ane

Ei kommentteja: